soloquestomomento

LA VITA DA GATTA

2010-09-23T14:04:00.005+02:00

Mika?Mika?Mika?

Onko se vaarallinen? Huitaisempa sita varmuuden vuoksi!

Ei hataa! Ollaanko kavereita?

°°°

Pitsikivi numero kaksi. Talla kertaa kotikayttoon.

ANCORA CORSICA

2010-09-15T16:32:00.004+02:00

Viela kuvia Korsikasta. Nonzan kylasta jatkettiin lansirannan kapeita, mutkaisia ja usein kaiteettomia vuoristoteita kohti etelaa. Varovainen saa olla ajaessa, kun tielta saattaa loytaa yllattaen vaikka lehmia, hevosia, lampaita, vuohia, sikoja, aaseja, huolettomasti autonsa parkkeeranneita turisteja valokuvauspuuhissa, hurjastelevia korsikalaisia, koko tien tayttavia asuntoautoja, kaiken kokoisia monttuja, kivia...

COMPLEANNO

2010-09-11T18:00:00.003+02:00

Annan syntymapaivaa en voi unohtaa koskaan.

Silloin kun New Yorkissa tapahtui kamalia oltiin meilla juhlimassa Annaa. Annan miehelle soitettiin silloin iltapaivalla ja komennettiin laittamaan televisio paalle. Siina sitten ihmetellen katseltiin, kun suorassa lahetyksessa toinen kone upposi pilvenpiirtajaan.

Annalla on jo kaikkea, ehka ei kuitenkaan viela pitsikivea.

NONZA, CORSICA

2010-09-07T20:58:00.003+02:00

Kun olin noin kymmenen pelkasin sokeutuvani. Nako huononi kovaa vauhtia. Yhtena iltana katselin telkkarista Joutsenlampea ja muistan sen tarkasti, kun mietin, etta naenkohan enaa yhtaan balettia. No onneksi paasin pikapikaa isallisen silmalaakarin luo, joka kertoi, ettei likinakoisyys johda normaalisti sokeuteen. Nyt ei enaa tarvitse onnistuneen silmaleikkauksen jalkeen edes kayttaa laseja tai piilolinsseja. Ne pullonpohjaviritykset makaavat muuten tuolla Tiber-joen pohjassa. Hetkellisessa hurmassa heitin ne sillalta veteen, nyt en enaa moista jatetta sinne turhaan nakkelisi.

Kuvissa yksityiskohtia Nonzan pienesta kylasta, Korsikan "sormesta".

CORSICA

2010-09-04T13:02:00.006+02:00

Samalla kun pesen pois lomapolyja varvastossuista, mietin viela loma-ajatuksia ja jatan arkiajatuksille vain vahan elintilaa.

°°°

Miten teltassa saa hyvat unet. Miten suolaista merivesi onkaan. Miten en tormannyt muihin suomalaisiin yli kahden viikon lomalla. Miten paljon nakemista mahtuu saarelle. Miten voi henki salpaantua upeita maisemia katsellessa. Milta tuntuu sukeltaa varikkaan kalaparven keskella.

Miten on hyva olla valilla muualla kuin siella mihin luulee kuuluvansa.

°°°

Myos miten voi tuntua pahalta joutua ryostetyksi.

BAGNAIA - VILLA LANTE

2009-12-04T10:58:00.003+01:00

Samaan lauantaikierrokseen kuului myos puutarha Viterbon lahella Bagnaia-nimisessa kylassa. Tama puutarha - samoin kuin edellisen postauksen palazzo Farnese - on 1500-luvulta. Kaunista, nain syystalvella vahan surumielisen haikeaa.

CAPRAROLA - PALAZZO FARNESE

2009-12-03T10:51:00.009+01:00

Olen taalla Saapasmaassa asunut jo ihan kunnioitettavan maaran vuosia, mutta aina loytyy uutta ja ihmeellista. Lauantairetki taalta vahan lanteen. Kylla teki taas hyvaa nahda jotain uutta ja ihmeellista. Ihmeellista oli jo sekin, etta tuo palatsi on oikeasti viisikulmainen, vaikkei sita kuvasta mitenkaan huomaa.

UNA BUONA GIORNATA

2009-11-18T14:22:00.005+01:00

Onneksi on olemassa Hyvia Paivia. Niiden avulla paasee voitoille pahoista paivista ja niista saa myos voimaa tuleviin koitoksiin. Eilen oli hyva paiva ja tanaankin viela hymy on herkassa.

***

Lisaa paivasta voi lukea Lissun blogista.

PUROA

2009-11-16T10:45:00.004+01:00

Sain Lissulta Suomen tuliaisina (muun muassa) paljon keskustelua herattanytta Puroa. Mina kylla tykkasin. Huoletonta virkkausta kerrassaan. Huivi ja lanka on saanut taalla paljon positiivista huomiota osakseen.

Tarvitsin kuvausmallia ja paremman puutteessa kavin taas kerran kissaherran kimppuun. Luulin haviavani 1-0. Mita viela: muuten arhakka karvajalka otti huivin kieputtelut vastaan kauniisti kehraten. Arvaamaton tyyppi.

Kaunista syksya pitaa. Epamaaraiset muodostelmat kuvan ylaosassa eivat ole tietenkaan pilvia, vaan vuodenaikaan kuuluvaa aamu-usvaa.

L'OMBELICO

2009-09-27T11:39:00.003+02:00

Italiassa ei tarvitse menna valttamatta Roomaan, Firenzeen tai Venetsiaan ihailemaan taidetta ja arkkitehtuuria. Pienemmista kaupungeista ja ihan pikkuruisista kylista voi loytaa vaikka minkalaisia elamyksia.

***

Perjantaina kavin marssimassa vapaaehtoistyonteikijoiden kanssa Rietissa, jota myos Italian navaksi kutsutaan. Marssin loputtua istuttiin piazzalla odottelemassa illan konsertin alkamista. Pikkuisen aikaa meni, ennekuin huomasin paalta pain aika vaatimattoman kirkon, joka oli sattumalta auki. Miten hienoja freskoja 1300- ja 1400-luvuilta sielta loytyikaan!

SI SUONA

2009-09-23T11:14:00.003+02:00

Kiiretta pittaa, ei meinaa pysya mukana.

Ja jotta olisi viela kiireempaa, niin aloittelen uutta harrastusta. Pitkaan olen kaivannut laulamisen ohelle soittamista. Pienena olen soitellut monenlaista vempeletta, nyt kokeilen tata.

IL TEMPORALE

2009-09-16T10:25:00.004+02:00

Viimeoinen vieras: myohaiskesan myrsky.
Maisema salamista valaistu, vetta joka suunnasta.
Tanaan ei sitten lahdeta kylille hameessa ja sandaaleissa.
Miltahan tuntuu pukeutua housuihin monen kuukauden tauon jalkeen?

OGGI

2009-09-12T11:48:00.003+02:00

No niin.

Vapautan teidat valiaikaisesti lomakuvista. Ilmoitan kuitenkin kaikille pahaa pelkaaville, etta niita riittaa viela jatkossakin, mutta nyt tuli semmoinen tunne, etta voisi jo palata nykyhetkeen. Ja taallahan paatan mina :)

Eilinen lopetti unelmoimiskauden tehokkaasti kahdesta syysta:

1. vein aamulla auton pikanaytille, kun pohjasta kuuluva klonksutus vahitellen kavi hairitsevaksi. Kolmen tunnin etsinnan jalkeen vika loytyi: iskunvaimentaja rikki. Uudessa autossa ei sellaista pitaisi tapahtua, eika kai koskaan muulloinkaan. Siis riskipeli on ollut alla jo jonkun kuukauden, myos siella lomalla. Veti pikkuisen hiljaiseksi seka korjaajan etta minut.

2. eilinen paivamaara kertoo varmaan kaikille mista toisesta syysta on kysymys. Paivaunien sijaan katsoin tapahtumasta kertovan dokumentin, jossa terroristi-iskuista pelastuneet kertoivat kokemastaan. Onko olemassa ketaan, joka EI muista mita oli tekemassa, missa ja kenen kanssa silla hetkella, kun kuuli uutisen?

OTRANTO 2 JA KIERTAVA SYDAN

2009-09-09T10:30:00.004+02:00

Otranton linnassa sattui sopivasti olemaan Mirò:n nayttely. Grafiikkaa ja runoja. Huoneet sopivat nayttelypaikaksi erittain hyvin ja valojen asettelu osui nappiin.

Puglialainen keramiikka on kaunista, kaytannollista ja arvostettua. Viela sita myos tehdaan seudulla paikallisin katosin. Koristekuvioista tyypillisimpia nuo taplakukat, kukot ja oliivinoksat.

Nama kangaspuut olivat vain naytilla keskella katua, mutta majapaikan ruokasalissa oli sellaiset ihan oikeat. Istumakorkeus naytti olevan melkein maan tasalla. Kutojan selkaparkaa ajattelin...

***

Sain Lissulta tallaisen tunnustuksen. Kiitos lampimasta ajatuksesta. Laitan sen saman tein kiertoon omaa tietaan omaperaisesti kulkevalle Maahiskalle.

OTRANTO

2009-09-08T17:16:00.002+02:00

Monta paikkaa tuli lomalla katsastettua, mutta yksi suosikeista oli ehdottomasti Otranto Adrianmeren rannalla. Ylakuvassa kaupungin ranta.

***

Nyt on sen verran kiireisempaa, etta ehdin taalla blogimaailmassa roikkua harmittavan vahan. Pitaisko nipistaa aikaa younista?

GALATINA

2009-09-06T11:07:00.007+02:00

Paljon ei kurssin aikana jaanyt vapaa-aikaa, mutta kun kurssisaleja oli kolmessa eri paikassa ehti siina paikasta toiseen kavellessa jonkun verran katsella ymparilleen. Vaikutteita kaupunki on saanut vahan sielta taalta, muun muassa kreikkalaisilta, vahvimmin siella korostuu kuiten runsas barokki.

***

Paivasaikaan ihmisia oli todella vahan liikkeella, mutta iltaisin kadut ja piazzat tayttyivat eloisista paikallisista. Vanhempi kansa tuo yksinkertaisesti omat tuolit kadulle ja ilta kuluu leppoisasti tarinoita kertoen. Samaa tekevat muuten taalla kotikylassakin. Ihmettelen aina, etta miten heilla riittaa puhuttavaa ilta illan jalkeen koko kesaksi?

PIZZICA PIZZICA

2009-09-05T11:50:00.007+02:00

Loman alkuun kuului viiden paivan tanssikurssi Galatinassa. Silla valin kun ylakuvan piazzan kuninkaat lepasivat illan koitoksia varten (juoksivat liikenneympyrassa ja haukkuivat isojen ja hienojen autojen renkaille, miten niista olikin kehittynyt niin merkkitietoisia?) me 80 hikoiltiin kansantanssien parissa. Kurssilla ei saanut ottaa kuvia/filmata eika aanittaa. Eli olen nyt sitten vaarallinen rikollinen ja alakuvan takia varmaan joudun vankilaan. Eli jos postaukset loppuu tahan, niin tiedatte mista tulla etsimaan.

Taman viikon olen saanut nauttia ihan erinlaisesta musiikista: kotikylalla on menossa viikon kestava klassisen musiikin kurssi. Viulun, alttoviulun, oboen ja pianon soittoa kuulee joka paikassa. Yksi harjoitussaleista sattuu olemaan talla kadulla ja siella nytkin joku harjoittelee alttoviululla. Olisin kurkistanut ovesta sisalle, mutta vahinko, etta se oli tiukasti kiinni. En ole viela NIIN rikollinen, etta menisin ovesta sisalle lupaa kysymatta.

RUFFANO - SALENTO - PUGLIA

2009-09-04T12:22:00.005+02:00

Vain harvat lomaseudun vanhoista kylista ovat kokeneet suurempaa ulkoista kohentamista. Monet saavat elaa omaa hieman rapistunutta, mutta niin tunnelmallista oloaan.

***
Ruffanon kylasta, oikean apteekin vieresta loytyy myos terveiden apteekki, eli syoma- ja juomapaikka.

Perhetta kohdanneesta surusta ilmoitetaan jo ulko-ovella:

Tai sen voi aistia herkasti paivan pyykeista:

GALLIPOLI 2

2009-09-03T14:04:00.004+02:00

Gallipolin kaupungin uimaranta naytti nainkin houkuttelevalta. Mikas tuommoisessa paikassa olisi asua?

Naista voisi sitten vaikka kehitella lounasta. Peperoncinon kanssa kannattaa silti olla varovainen, muuten voi joutua kutsumaan palokunnan liekkien sammuttamiseen.

Haaveilijan ikkuna. Nakoala suoraan ulapalle.

Useat kaupungin kirkot pitavat kesaisin ovensa auki koko paivan ja vierailijat saavat kuunnella asiansa osaavien oppaiden kertomuksia siina samalla. Keramiikkalaattalattiat ihastuttivat monipuolisuudellaan.

Veneet ja verkot kaytossa, ei tosin kuvanottohetkella keskipaivalla. Silloin viisaat pakenevat varjon puolelle. Meikalainen vaan ei innostukseltaan joutanut viisastelemaan.

IL COLLEZIONISTA

2009-09-02T08:41:00.005+02:00

Gallipolin kujilla maleksiessa voi loytaa itsensa kalanpyydysten houkuttelemana ihmeelliselta pihalta.

Kerailijasielu on ripustellut kokoelmansa kaikkien ihailtavaksi.

Ylakuvasta voi tarkkasilmainen havaita myos alakuvan aarteen.

Kukahan talla on ommellut ja mita?

CASTEL DEL MONTE

2009-08-31T11:19:00.003+02:00

Taalla ollaan taas. Tai ainakin fyysisesti. Mieli ja sielu ovat viela vahan jalkijattoisesti lomalla.

°°°

Ensimmainen etappi kohti etelaa oli kauan haaveiltu kierros Federico II:n rakennuttamassa linnassa/linnoituksessa. Odotukset olivat korkealla ja sielta tipahtaminen kirveli hiukan. Mystisesta tunnelmasta ei tietoakaan. Bussikaupalla kovaaanisia turisteja ja markkinameininkia. Tulipahan kaytya ja toivomuslistasta voi pyyhkia taas yli yhden rivin.

°°°

Taalla kesa jatkuu: lampotilat kolmessakympissa, vaikka saatiedotukset kuinka uhkailevat viilenemisella ja sateilla. Kesaihmiselle paratiisi.

ARRIVEDERCI

2009-08-14T11:30:00.003+02:00

Jo ylistamaani terassiin kuuluu myos asunto. Sen haltijatar on hyvin huumorintajuinen, entinen antiikkikauppias.

°°°

Kiitos kaikille onnittelijoille, olen nyt vuotta vanhempi, viisaudesta en mene takuuseen.

°°°

Huomenna (15.8. , takalaisten keskikesa ja kaikki kynnelle kykenevat ovat lomalla, siksipa se on yleensa hyva paiva matkustaa) ajelen kohti etelaa, pysahtyen ihailemaan Castel del Montea, joka on tuttu numismaatikoille Italian yhden sentin kolikosta. Takaisin tulen joskus kuun lopulla. Eli siihen asti kaikille kaunista ja mielenkiintoista loppukesaa.

Baci

LEGGEREZZA

2009-08-12T19:53:00.003+02:00

Espadrillas. Ylistetyt kesakengat. Nyt ne on minullakin. Nailla on mukava lampsia tanssikurssille ensi viikolla.
°°°
Nyt lahden viettamaan merkkipaivaa, talla kertaa omaani.

VENTI GATTI

2009-08-11T12:29:00.006+02:00

Taas kerran sain mieluisan tehtavan: lahikylassa kissavahtina, kun varsinainen talonvaltijatar on lomalla Ponzan huimaavan kauniilla saarella. Kuvat aamukavelylta.

°°°

Eilen illalla kiivettiin parinsadan muun ihmisen kanssa laheiselle Soratte-vuorelle katselemaan tahtia ja tahdenlentoja. Notte di san Lorenzo eli kymmenes elokuuta on siihen perinteisesti vuoden paras paiva (siis yo). Yhtaan valoilmiota en eilen nahnyt, taytyy yrittaa uudestaan tanaan illalla tuolla edellamainitun talon upealla terassilla.

BIANCO E NERO

2009-08-10T14:25:00.002+02:00

Kun en kerran itse ehdi, niin onneksi loytyy taitavia ja aikaansaavia ihmisia. Satu.peen kaunis, taidolla ja huolella tehty kaulakoru tuli eilen perille Lissun lahettamassa paketissa. Hyrisen tyytyvaisyydesta; talle tulee olemaan kayttoa. Kiitos teille molemmille.

AGOSTO

2009-08-09T12:18:00.005+02:00

Keskikesa lahestyy ja tahti sen kun kiihtyy. Tulevan viikon aikana hyva kun ehtii hengittaa. Ei se mitaan, harmittaa vain , etta ei ehdi ihan joka paikkaan ja mietityttaa, etta joutaakohan tata tulvaa sulatella koskaan kaikkineen. Lauantaina auton nokka kohti saappaankorkoa, tanssikurssia ja paria ylimaaraista paivaa meren rannalla.
°°°
Tunnustan vahan hapeillen, ettei kasitoita ole tullut tehtya silmukkaakaan. Niisk.

VOI HYVAT PYHIMYKSET

2009-08-07T14:53:00.002+02:00

Uuden uutukainen euroopan direktiivi maaraa, ettei ulkoilmajuhlissa saa enaa tarjota alkoholipitoisia juomia. Hmmm. Tieda nauraisiko vai viitsisiko suutahtaa. Siis ettei paikallisissa kylasyomingeissa nostettaisi enaa viinimaljaa milloin kenenkin kunniaksi. Miten paljon aikaa, vaivaa ja resursseja kaytetaan tallaisten tyhjanpaivaisten maaraysten takia. Tietaahan sen jo etukateen, ettei tuota saantoa tulla noudattamaan, sen kiertamiseen vaan taytyy taas loytaa joku paperikasoja kasvattava hakemus. Tama kuuluu siihen samaan sarjaan, kun joku vuosi sitten kiellettiin pizzan teko puu-uunissa, kun se kuulemma on epahygieenista!

°°°

Oikein kaunista ja leppoisaa viikonloppua kaikille.

INCENDIO

2009-08-04T13:43:00.005+02:00

Eilista arjen dramatiikkaa. Pitka kuiva ja kuuma jakso tuo mukanaan myos tuhoisia tulipaloja. Eilen semmoinen oli jo tosi lahella. Kova tuuli edesauttoi palon leviamista ja hankaloitti sammutustoimenpiteita, ainakin helikoptereita ajatellen. Ruuhkaisimpina hetkina niita porrasi tuossa ikkunan takana nelja kappaletta. Vuorotellen kavivat hakemassa Tiber-joesta vetta, jota sitten kavivat levittelemassa palopaikan paalle. Tie oli kiinni nelja tuntia ja kun siita sitten paasi ajelemaan oli katku kuvailematon ja naky surkea.

Jos oikein siristelee silmia, voi kuvitella kuvan keskella nakyvan tahran yhdeksi helikoptereista tai klikata kuvaa suuremmaksi ja nahda juuri se hetki kun vesisailio avautuu.

PACE

2009-08-03T13:18:00.006+02:00

Tassa heita: rauhanlahettilaita. Palestiinalaisia pakolaisia leirilta Libanonista. Soittelivat sakkipilleja, joiden alkupera loytyy, yllatys yllatys, lahi-idasta, eika Skotlannin ylangoilta.

°°°

Kauniita, hymyilevia nuoria viimeisella esiintymisellaan ennen kotiin? paluuta.

°°°

Olen pikkuisen paukutellut (vain kuvainnollisesti, ei hataa) paata seinaan. Siis mita varten minulla on uusi upea kamera, jos en sita ota mukaan tallaisiin tapahtumiin? Silla saa NIIN hienoja, mustavalkoisia kuvia ihmisista etta. Muistanko tata seuraavalla kerralla?

UN WEEKEND ESTIVO

2009-08-02T17:37:00.004+02:00

Viikonloppu vierahtamassa kohti loppua.

Taas on ollut monta mutkaa matkassa.

Perjantaina tanssittiin piiritansseja ylakuvan maisemissa. Kyseessa olevat tanssit (sacred dance) ovat saaneet alkunsa Findhornin yhteisossa Skotlannissa. Ylevampaan harrastukseen tietenkin maan tapaan yhdistettiin hyvin maallista syomista ja juomista.

Eilen sitten vietettiin kuoronjohtajan hilpeita synttareita. Edellisessa postauksessa esittelema lahja otettiin vastaan varsin kiitollisena.

Tanaan sain mieluisan kutsun seudulla vierailevan suomalaisperheen uima-altaalle ja saman tein lounaalle. Mukavia ihmisia, ihania lapsia, hyvaa ruokaa, hauskoja tarinoita. Pieni pala kotimaata Sabinassa.

Viela viimeinen rutistus: palestiinalaisten pakolaisten jarjestama ilta lahikylassa. Kerron siita sitten kun olen kokemusta viisaampi.

GIOCO DI PAROLE

2009-07-31T17:07:00.008+02:00

Viime paivina olen askarrellut syntymapaivalahjaa lauluja kirjoittavalle ystavalle. Inspiraatio loytyi Saapasjalalta.
°°°
Sanoja on noin 1300. Apuna sanakirja ja italialainen myos paivansankarin tunteva ystava. Olisin itse valinnut vain kauniita ja hyvia sanoja, kaverilta loytyy onneksi enemman teravyytta. Toivottavasti tama sekoitus kutittelee saajansa mielikuvitusta.

POGGIO MIRTETO

2009-07-30T15:56:00.004+02:00

Seudun paapaikka. Noin 5.000 asukasta. Siellakin historiallinen keskusta keskiajalta. Kayn kaupungissa pari kertaa viikossa tyoasioissa. Se mita naista kuvista ei taida tulla tarpeeksi esille, etta tanaan kuumuus on sielta sietokyvyn rajoilta, ainakin ulkona liikkuessa. Sisalla voi olla kun laittaa kaikki ikkunat ja ikkunaluukut tiukasti kiinni, juo kylmia juomia, kay usein viileassa suihkussa ja antaa tuulettimen surrata.

Alakuvassa kapriksen miedosti tuoksuva kukka ja kukinnon eri asteita. Syotavat kaprikset ovat pienia avautumattomia kukkanuppuja.

Iltaa odotellessa.

Baci.

KOTIKYLALTA

2009-07-28T12:02:00.002+02:00

Valtaosa italialaisista kuuluu katoliseen kirkkoon. Ylakuvassa kylan papin sisapiha. Pihalle paasyn estaa portti, muttei kukaan esta ujuttamasta kameraa (sita pienta) portin lapi.

Kylasta loytyy myos tallainen mielikuvituksen kukkanen.

Kylan nimi jo osoittaa sen, ettei torneja puutu. Ylakuvassa yksi niista ja tarkkasilmainen voi huomata vasemmalla haamottavan kapriksen.

Savupiippumalleja on yhta monta kuin on takkaakin. Oikean puoleisesta kun joulupukki ahtautuu sisaan se tipahtaa suoraan minun olohuoneeseen.

^^^

Kuulumisiin.

CAMARDA

2009-07-27T12:51:00.004+02:00

Pitkia, hyvia kesapaivia. Younet vahissa, mutta joutaahan sita sitten talvella nukkua kuin karhu pesassa.

Eiliseen mahtui taas paljon.

Aamupaiva vietettiin huolettomissa tunnelmissa vuoristossa ystavien jarjestamassa urheilutapahtumassa. Ohjelmassa jousiammuntaa, bumerangin heittoa ja suunnistamista. Suunnistamista (kuten sauvakavelya) taalla ei juuri tunneta. Jarjestajat eivat olleet ensi kertaa asialla; osallistujilla oli talla kertaa kannykkapakko. Edellisilla kerroilla kun kuulemma osa suunistajista oli muuttunut eksyjiksi ja heita oli pitanyt etsia kauan pitkin metsia.

Illalla taas jotain ihan toista.
Kuoro oli kutsuttu laulamaan eraaseen kymmenista telttakylista maanjaristysalueelle Abruzzon maakuntaan. Ajomatka oli aika jarkyttava, vaikkei pahimmin vaurioituneille alueille paasekaan. Sortuneita rakennuksia ja kattoja nakyi siella taalla. Mieleeni jai menomatkalta erityisesti kaksi asiaa: ensiksi ne telttakylat. Samannakoisia kuin pakolaisleirit, joita nakee televisiosta, mutta jotka eivat edes tunnu todellisilta. Jotkut valtavan laajoja, jotkut pienempia, monissa pihoissa yksittaisia telttoja. Ja sitten ne tyhjat talot. Ennen elamaa taynna, nyt hiljaisia, ikkunat pimeina, ei ketaan parvekkeilla, ei pyykkeja, ei koiria, ei leikkivia lapsia, ei kukkia.

Camardan telttakyla oli pystytetty kauniiseen laaksoon, puron varrelle, hyvin lahelle nyt autiota kylaa ja siella asuu talla hetkella noin 200 henkiloa. Isoja sinisia perhetelttoja, valtava ruokailuteltta (jossa myos laulettiin ja soitettiin), pesulateltta, postiteltta, laakarien vastaanottoteltta, parakkivessat ja suihkut. Hiljaisia ihmisia, paljon vanhuksia, nuorisoa vahan ja vain muutama lapsi. Sen sijaan iloisen oloisia vapaaehtoistyontekijoita paljon.

Kuvia en halunnut ottaa, mielestani toisten suru ja ahdinko kuuluu sinne yksityispuolelle.

Oltiin kaikki kuorolaiset alkuun vahan jannittyineita ja ihan kuin aanikaan ei olisi kulkenut tavalliseen tapaan. Pikkuhiljaa yleisosta joku alkoi laulaa tuttuja lauluja kanssamme ja vahitellen joku alkoi hymyilla, taputtaa rytmissa mukana. Loppuillasta laulettiin kaikki yhdessa ja jotkut tanssivat valssia, minakin eraan erittain elinvoimaisen mummon kanssa. "Koska tulette uudestaan?" oli kohteliaisuuksista paras.

Heille toivon tuon alakuvan puun sitkeytta. Kivenkolosta taivasta kohti. Vaikeuksien kautta kohti uusia hyvia paivia.

IL PARCO

2009-07-23T18:07:00.004+02:00

Viela muutama hajaotos viikonlopun retkelta.

°°°

Retkilta, matkoilta palatessa tuntuu aina silta, etta jotain on muuttunut. Itsessa nimittain.

VIOLA

2009-07-22T17:00:00.003+02:00

Ajattelin vain ilmoitella, etta taallakin on siirrytty nyt Baktus-aikaan. Jonna ja moni muu sinne tien viitoitti. Alkuperainen ohje loytyy taalta.

°°°

Tassa meni nappiin kaikki: Soilen omin katosin kehraama uskomattoman pehmea 100% merinovilla (kiitos mestari!), helppo tehda (pystyy seuraamaan samalla MM-uinteja Roomasta) ja rauhallinen tyopaiva.

°°°

Tata voi siis roikuttaa kaulassa tai kietoa paahineeksi, naytti hyvalta molempina. Kokeilin tasan kaksi sekunttia, sisalla kun on nyt 31 astetta lamminta. Poytatuuletin tuo helpotusta hikisimpiin hetkiin. En valita.

VAL FONDILLO

2009-07-21T17:34:00.004+02:00

Majatalon pitaja Ruggero on paitsi hyvin persoonallinen tapaus niin myos taitava luonto-opas. Han suositteli Val Fondillon-laaksoa sunnuntaipatikointiin. Eli sinne. Kaveltiin kilometrikaupalla laaksossa vuoristopuron uomaa seuraten. Kavereina muutama hevonen, miljoona perhosta, ei karhuja, susia, kettuja tai ilveksia. Metsanantimina ahomansikoita.

°°°

Sen sijaan ensimmaisena iltana tielle, ihan auton eteen, hyppasi kaksi saksanhirvea. Onneksi eteen, eika konepellille, sen verran jykevia olivat.

En vielakaan ole taysilla takaisin arjessa.

BARREA

2009-07-20T18:13:00.005+02:00

On olemassa sellaisia paivia, joihin mahtuu yhta paljon kaikenlaista, kuin moniin viikkoihin yhteensa.

°°°

Viela silmissa jarvi ja oinen tahtitaivas, hiuksissa nuotion tuoksu, korvissa antaumuksellinen soitto ja laulu, muistissa monta yksityiskohtaa, jotka pian sulautuvat yhdeksi pitkaksi filmiksi.

°°°

Ylakuvat majapaikan terassilta eilen iltapaivalla ja aamiaishuoneesta tanaan aamulla. Haltijoiden majatalosta.

°°°

CIAO

2009-07-18T10:48:00.003+02:00

Reppu pakattu, suuntana Abruzzo ja siella Parco Nazionale d'Abruzzo eli Abruzzon kansallispuisto. Ohjelmassa kansanmusiikkia eripuolilta Italiaa, patikointia vuorilla, toivottavasti onnistuneita valokuvia, lepoa, neulomista ja kirjakin loytyy, jos suunnitelman yksi pilaa sade.

Seudulla liikkuu kuulemma karhuja, susia ja ilveksia. Itse olen siella nahnyt vain puolikesyn ketun, joka tuli hakemaan leivanpaloja kadesta.

Nailla nakymin kotiudun maanantaina. Eli oikein kaunista viikonloppua teille kaikille, tarkeille blogiystaville.

DONI

2009-07-17T17:51:00.003+02:00

Ystavyyden osoituksia.
Kasvimaalliselta ystavalta.

Kiitollisena vastaanotettuja.

Nautin naita, alkuasukkaitten kummasteluista valittamatta, sellaisenaankin.

°°°

Tanaan kesaa parhaimmillaan: lamminta yli 30, tuulta sopivasti. Hykertelen mielihyvasta.

PRESINE

2009-07-16T17:08:00.004+02:00

Kokkaamisesta pitavan ystavan pikkuriikkiseen keittioon kaksi pikkuriikkista patalappua.

°°°
Kun sisalla on asteita 31 ja ulkona auringossa ainakin miljoona, jaksaa paivasaikaan ajatella vain pikkuriikkisia ajatuksia. Auringonlaskun jalkee sita virkoaa vahitellen taas iloitsemaan kesasta.

DIVERSO

2009-07-15T12:33:00.004+02:00

Ennen kerailin rannoilta vain niita ehjia, kauniita, symmetrisia, hyvin sailyneita simpukoita. Nyt naen arvokasta epataydellisyydessa ja erilaisuudessa. Muuallakin kuin simpukoissa.

VATICANO

2009-07-14T09:30:00.003+02:00

Rooman yksi suosituimpia vierailukohteita on tietysti Vatikaani, sen museot ja Pietarinkirkko aukioineen. Tykkaan istua piazzan laidalla rappusilla ja katsella ihmisia. Edustettuina on yleensa suurin osa maapallon kansoista. Siis viime perjantaina jain siita naytelmasta paitsi Obaman visiitin takia ja piazza vaikutti jotenkin oudolta hiljaisena ja tyhjana.

°°°

Vatikaanista voi lukea lisaa vaikka taalta.

VIGNA

2009-07-12T10:51:00.003+02:00

Ilouutisia kaikille viinirypalejuoman ystaville: sateisesta kesasta huolimatta sato kypsyy tanakin vuonna.

°°°

Cin cin!

SATTUMA

2009-07-11T09:41:00.008+02:00

Eilen oli taas se paperipaiva tuolla Isossa Kylassa.

Iltapaiva oli mukavan tuulinen, ei liian kuuma ja ajattelin kavella velvollisuudet hoidettuani kirjanpitajan luota Vatikaaniin. Pietarin kirkon aukio naytti jotenkin kummalliselta:

Tyhjalta. Tavallisesti se on kaikkien maailman kansojen nayttamo. Nyt siella liikkui vain pari turvallisuusmiesta.

Taivaalla porrasi helikopteri. Kaupungin paalla on ehdoton lentokielto. Outoa siis sekin.

Kavin basilikassa sisalla: ei jonoja, vahan ihmisia. Tavallisesti saa jonottaa pitkat tovit.

Monen kuvan jalkeen ulos ja mita ihmetta: piazza taynna isoja, hienoja autoja.

Selitys tuli sitten Lissulta puhelimessa: "No se Obama on nyt siella Paavin luona. Just kattelevat."

Eli eilen sattumalta saman katon alla Maailman Mahtavimman kanssa.

PULA

2009-07-10T11:24:00.003+02:00

En ole missaan tapauksessa mikaan jokapaikan bilettaja. Jotkut coctail-kutsut vieraassa paikassa on melkein kauheinta mita maailmassa tiedan (saahan sita joskus liiotella). Muutenkin harkitsen kylla tarkkaan, missa iltani vietan. Mutta nyt on edessa sellainen lauantai, etta haluaisin kloonautua viideksi. Tiedossa:

1. syntymapaivat
2. eritrealainen illallinen
3. puutarhapirskeet
4. pitsanpaistokekkerit
5. ulkoilmamusiikkijuhlat

Kaikissa tiedossa erinomaista seuraa, tilanteeseen sopivaa musiikkia, herkullista ruokaa ja riittavasti punaista viinirypalemehua.

Voiko tata ongelmaksi edes kutsua?

HAMSTERI

2009-07-08T15:10:00.005+02:00

Onko mitaan jarkea naperrella villatossut kesahelteella? Ei, mutta tulipa kuitenkin niin tehtya. Tuli kerralla sopivat. Vaaleanpunaisesta koristeitten varista voidaan kylla keskustella.

Terveisia vaan Ralph Laurenille, etta hyvin huopui villapaita pesukoneessa ja Harkin Anulle kiitokset ohjeesta. Loytyy jo mainitusta "Puikoissa" kirjasta.

Kameran kanssa viela teititellaan.

KATSEENJATKE

2009-07-07T12:32:00.006+02:00

Siina se on.

Istuttiin ensin sohvalla ja yritettiin ottaa kontaktia. Siihen tarvittiin opasta.

Olen vahan peloissani, mitahan tasta tulee.

Tuo on niin alykas ja se osaa vaikka mita.

ABBAZIA DI FARFA

2009-07-06T12:18:00.006+02:00

Seudun tarkein keskiaikainen luostari ja sen ymparille kasvanut pieni, ihastuttava kyla. Taman luostarin ansiosta on sailynyt arvokkaita kasikirjoituksia niilta ajoilta, jolloin muuten kaikki kirjat poltettiin roviolla. Luostarin kirjasto onkin kuuluisa tutkijoiden keskuudessa. Luostariin jarjestetaan kierroksia ja jos sattuu olemaan oikein onnekas, saa oppaaksi jonkun munkeista.

Kylassa majailee myos Birgittalaisnunnia. He pitavat pienta ravintolaa viikonloppuisin.

Kylassa on myos pienia kauppoja, joista saa mm. kasinkudottuja tekstiileja (jotkut itse nunnien kutomia), herkkuja, ekologisia pesuaineita ja kosmetiikkaa, kauden hedelmia ja vihanneksia, seudun erinomaista oliivioljya, antiikkia, taidetta... Sielta loytyy myos ravintola, baari ja luostarin luontaistuotemyymala.

Luostarin kaunis ja tunnelmallinen kirkko on usein varattu haa- ja kastajaistilaisuuksiin. Kirkkokuoron johtajana toimii enkeliaaninen ja sinihiuksinen Margherita.

NAZZANO

2009-07-03T20:51:00.004+02:00

Olisin halunnut kuvata paaskysten riemua auringonlaskun aikaan. Ei onnistu. Lohdutukseksi kuvia naapurikylasta eli tuolta joka nakyy tasta tyohuoneen ikkunasta.

Antoisaa viikonloppua kaikille!

GIALLO LIMONE

2009-07-02T19:56:00.003+02:00

Keittion uusi vari pitaisi olla sitruunankeltainen. Ehka tama on nyt sellainen ei ihan kypsan sitruunan imitointi. Ei se mitaan. Muuten aika pimeanoloinen tila hehkuu nyt ihan omaa valoaan. Talkooapulaisena Lissu, kiitos vaan osallistumisesta!

Nyt on vuorossa seinille ripustelu vaihe. Kuvassa ylempana matkamuisto Venezuelasta: paikallinen keittio. Painoi matkalaukussa ihan kiitettavasti. Sen alla Keruulta kymmenen vuotta sitten hankittu taottu avainroikutin. Kovassa kaytossa aina, paitsi kuvassa.

VINCITORE

2009-07-01T20:55:00.004+02:00

Tai vincitrice, kun kerran naislaadusta on kyse. Eli arpajaisten voittaja on:
OUTI
ja viela pienen lohdutuspalkinnon saa:
LINNEA.

Kiitos kaikille muillekin osaanottajille! Arpajaisiin on hauska osallistua ja nyt huomasin, etta mukavahan naita on jarjestaakin. Kuulun niihin, jotka eivat yleensa pelionnella loista, mutta lyhyen plokkausurani aikana olen voittanut jo kolmesti!

^
Laittakaa onnekkaat osoitteenne ja elakaa toivossa. Olen hidas, mutta luotettava :)

AAMUSUMU

2009-06-30T13:26:00.004+02:00

Nakymia tyohuoneen ikkunasta tanaan aamulla kello 7.00 ja suunnilleen samoihin suuntiin kello 12.00.

Sana aamusumu on mielestani niita kauneimpia olemassa olevia sanoja. Pyorii suussa.

MONTE SORATTE 28.6.2009

2009-06-29T15:44:00.008+02:00

Eilen siis retkella lahivuorella. Mielyttava ilma, ei liian kuuma, leppea tuuli. Kavereina Lissu ja hanen australialainen ystavattarensa. Olen himokavelija, mutta juoksemaan minua ei saa paitsi silloin kerran kun sonni innostui laitumella takaa-ajoon. Taisi tulla 200 metrin maailmanennatys. Vahinko, ettei kukaan ollut mittaamassa.

Vuoren strateginen mitta: 691 metria. Roomasta pohjoiseen.

ANCORA

2009-06-28T07:43:00.005+02:00

Viela muutama kuva viime viikonlopun retkelta Tarquiniaan.

Nyt on reppu pakattu pienta patikkaretkea varten tahan lahelle. Ehka siita enemman huomenna.

Postauksia tasan sata. Ajattelin pitaa sen kunniaksi pienet arpajaiset taman postauksen kommentilootaan nimensa jattaneiden kesken. Ujostelijat ja kurkkijat ovat tervetulleita. Itsekin roikuin blogeissa melkein pari vuotta, ennenkuin uskalsin kommentoida ensi kertaa. Eli kokemusta loytyy. Aikaa on keskiviikkoon kello 20:een asti. Voittosaalis on hamaran peitossa viela itsellenikin.

COLORATI

2009-06-26T10:42:00.003+02:00

En sitten osannut pitaa nappejani irti hexagoneista edes kesalla. Ne on niin nopeita tehda, ne saa yhdistettya samalla, ne kulkee kasilaukussa vaikka kuoroharjoituksiin, jne seli seli. Olen siis riippuvainen paitsi kauneudesta niin nyt myos nakojaan hexagoneista. Ohje loytyy taalta.

Toin tuon Anu Harkin Puikoissa! kirjan Suomesta ja selailen sita aina silloin talloin huvikseni upoten taysin sen kuviin ja yleiseen visualisointiin. Ei tosikoille.

DIPENDENZA

2009-06-24T15:33:00.005+02:00

Mina olen sairas.

Olen kauneusriippuvainen.

Tarvitsen ymparilleni aina jotain kaunista.

******

Joskus taalla elaminen on tahmaista, mutta tama maa toimii myos tehokkaana hoitona sellaiselle, joka sairastaa tata samaa tautia.

ULTIMO

2009-06-23T15:25:00.002+02:00

Tyopoydan viimeisin koristus. Kynakotelo, edellinen ei enaa sopinut uusien purkkien seuralaiseksi. Kerrankin loytyi sopiva nappi omista valikoimista.

JUHANNUSMAISEMIA

2009-06-22T15:37:00.004+02:00

Taman vuoden juhannukseen kuului:

- etruskikulttuurin ihailua Tarquinian necropolissa (hautausmaa) ja etruskimuseossa

- rantaelamaa melkein autiolla rannalla

- hurjia hyrskyja
- upea oinen ukkosilma

- mainiota ruokaa pieninta yksityiskohtaa myoten hienosti hoidetussa ravintolassa

- yopymista ystavallisessa B&B:ssa

- valokuvaamista Tarquinian keskiaikaisessa kaupunginosassa

Monta uutta asiaa taas mietintamyssyssa. Mietityttaa etruskit. Ei tietoa mista tulivat, miten nousivat 800-400 e.K.r. mahtivallaksi ja kulttuurikansaksi? Kieli ei ole tutkijoille avautunut kokonaan vielakaan.

GREGGIO

2009-06-18T12:36:00.008+02:00

San Francesco d'Assisin vaikutusalueeseen kuuluneeseen Greccioon on taalta lyhyt ajomatka vuorten yli Rietin laaksoon. Siella kyseinen pyhimys vuonna 1223 esitteli ensimmaisen jouluseimen, jonka kokoaminen nyt kuuluukin jokaisen itseaan kunnioittavan italialaisen joulutouhuihin, niin kuin joulukuusen koristaminen melkein jokaisessa suomalaisissa kodissa vuoden loppupuolella.

Greccio kuuluu myos "cammino di san Francesco"-nimiseen, 80 kilometria pitkaan, pyhiinvaellusreittiin.

Useimmat paikalliset tuntevat Greccion sen seimimuseon takia. Seimia on kymmenittain, eripuolilta maailmaa saatuina lahjoituksina. Alla olevassa kuvassa yksi japanilaisista, perijapanilaiseen, niukkaan tyyliin.

Ehka hyva ilmasto Greccion seudulla on saanut mannyn tuottamaan tallaisen kapysadon.

Lisaa voi lukea taalta.

VESTITINI

2009-06-16T16:49:00.003+02:00

Jotain sain aikaan myos Suomen reissulla. Siskon tytolle kaksi kesamekontapaista. Ensimmainen tuunattu kahdesta naisten paidasta. Toinen kankaanpalasesta, nauhanpatkista ja yhden, aikanaan paljon pidetyn, hameen taskuista.

Toivottavasti niille tulee pian kayttokeleja.

PALIO DEI DRAGONI

2009-06-15T19:28:00.006+02:00

Neljan kylan lohikaarmeveneitten taistelu. Kiivaan vaaliajan jalkeinen tervetullut kevennys.

ALTRI BARATTOLI

2009-06-13T15:39:00.004+02:00

Joku aika sitten viela vannoin, etten ikina ainakaan mitaan purkilammittajia ala virkkaamaan. Joko olisi viisasta lopettaa vannominen ja jattaa sana ikina pois sanavarastosta. Nyt naita tulee hihnalta. Isommassa sailytan kuulakarkikynat ja pienemmassa Ikean lyhyet lyijykynat.

Nuotit Mozartilta chevron-pistoharjoituksella kankaaseen kiinnitettyna. Kangas virkkuuseen kiinni etupistoilla ja reunat hapsutin. Nauhat i-cordia.

***
Keittiosta tulossa sitruunankeltainen. Ihan kuin siella olisi valot aina paalla.

A PASSEGGIO

2009-06-12T16:57:00.003+02:00

Kirsikanhakureissun saalista. Ei siis kirsikoita, vaan kuvia.

BIBIONE, ITALIA 17.5.2009

2009-06-11T14:40:00.008+02:00

Pitkan matkan viimeinen pysahdyspaikka. Rantakaupungissa Triesten ja Venezian valilla. Merta nakyi edellisen kerran Jurmalassa. Siella piti olla talvitakki tiukasti ylla, taalla talviturkki jai tuonne mereen.

Tuntui taivaalliselta paistatella auringossa ja nauttia melkein tyhjasta rannasta.

Matkakaverikin sai mielenrauhan, kun vihdoin sai kunnon kahvia (espresso) ja tuttuja savukkeita.

Sisko kysyi puhelimessa matkan jalkeen (hei vaan sinne pohjanmaalle!), etta lahtisinko uudestaan. Vastasin, etta lahtisin, mutten heti seuraavana paivana.

Nyt voisin jo lahtea.

GRATITUDINE

2009-06-10T13:03:00.005+02:00

NE tuli nyt JO.

Liivian Kortit. Tai paremminkin Teokset. Etsin niille parhaita paikkoja seinilta. Oveen sopivat keltaiset kengat. Hyvalla mielella tuosta voi kirmaista raitille.

Mistakohan Liivia pakatessaan tiesi, minkavarisessa hameessa nykyisin kuljeskelen, kun varit sopivat toisiinsa niin taydellisesti? Ehdoton taman kesan suosikkivaate.

Tanaan on siis Hyva Paiva. Korttien lisaksi sain varattua miniloman Tarquiniaan etruskiseudulle ja soin ehka elamani parhaimpia kirsikoita.

Mitahan tanaan viela ehtiikaan tapahtua?

BARATTOLI

2009-06-09T13:21:00.004+02:00

Toimistotarvikepurkit saivat uudet tamineet. Tuli monta ajankohtaista teemaa samaan harjoitukseen: virkkaus (kesalla ei voi kuvitellakaan neulovansa villalankaa, tulee hiki jo moista ajatellessa), kuvansiirto kankaalle (innoittajana siis Pikkusisko), kuvissa Cerveterin etruskihaudoista loydettyjen maalausten soittajia (olis tarkoitus tutustua tarkemmin etruskielamaan paikan paalla viela kesakuun puolella) ja kirjontaan perehtyminen (kuvat kiinnitetty kankaalle pykapistoilla ja kangas virkkuuseen etupistoilla).

Ja vahan myos kahvipoytafilosofiaa: yritan opetella olemaan "entinen" perfektionisti. Vinossa oleva kuva vasemmanpuoleisessa purkissa ja eripituiset pistot eivat saa enaa hairita paivauniani.

GROTTE DI POSTUMIA, SLOVENIA 16.5.2009

2009-06-08T14:26:00.007+02:00

Tippukiviluolat Sloveniassa. 21 km erikoisia, yllattavia, vaihtelevia saleja, huoneita, kaytavia, taynna mita ihastuttavampia ja kummallisempia muodostelmia. Sisalla + 8 °, ulkona + 25°. Turha kai sanoa, etta ehdottomasti vierailun arvoiset.

Kuvat otti matkakaveri (A. Rossi) kannykallaan ilman salamavaloja!

LJUBLIANA, SLOVENIA 15.5.2009

2009-06-05T15:33:00.006+02:00

Sloveniassa oltiin jo ilmiselvasti Euroopassa. Hienostunutta, siistia, kulttuuririkasta. Maaseutu vihreaa ja kukkulaista. Unkarin tasankojen jalkeen jotenkin kotoisaa.

Kaupungissa hyva tunnelma, pienella alalla tarpeeksi nahtavaa, ihmiset ystavallisia ja monikielitaitoisia. Kuoro harjoitteli kaupunginteatterin ylakerrassa ja sita piti ikkunan alla kuunnella pitkat tovit.

LENTAMENTE

2009-06-04T11:02:00.003+02:00

Tyon alla vai keskeneraisia?

Taidan valita ensimmaisen vaihtoehdon, kuulostaa jotenkin ryhdikkaammalta.

TREBLINKA, POLONIA 13.5.2009

2009-06-02T17:57:00.007+02:00

Vaikea paikka loytaa ja vaikea kohdata sen menneisyys. 800 000 turhaan menetettya ihmishenkea.

Pienen museon pihalla pala nykyisyytta.

Foto 1,2,3 ja 5 A. Rossi

IL BUCATO

2009-06-01T18:04:00.004+02:00

Pyykkipaivan tarinoita.

HAASTE

2009-05-31T13:08:00.012+02:00

Olen kiemurrellut monta paivaa Lissun ja Linnean kuusi kertaa nelja haasteen kanssa. Yritan ryhdistaytya.

1. Nelja tyota, joita olen elamassani tehnyt.

- mansikanpoimijana Suonenjoella. Mentiin sinne siskon moottoripyoralla. Tultiin pois ennen maaraaikaa, kun sattui sateinen kesa.

- leirintaalueella ylioppilaskesana. Upea paikka ja hyvantuulisia lomalaisia. Olin melkein itsekin lomalla.

- talomaalarina. Tultiin inter-raililta, rahat kertakaikkisesti lopussa. Kaverin isa ehdotti talonmaalausta ja mehan otettiin haaste vastaan kukkaro kiljuen. Kuuma kesa; paivat karvisteltiin keltaisen maalin kanssa ja yot nukuttiin kellarissa, kun talossa oli liian kuuma.

- oppaana Roomassa. Silloin tiesinkin asioista paljon. Nyt taytyy jo tarkastaa vuosilukuja ja keisareiden nimia.

2. Nelja paikkaa, jossa olen ollut lomalla:

- monella saarella. Tunnen niihin erityista vetoa. Italian saaret olen kohta kiertanyt kaikki, Kreikassa kaynyt monta kertaa. Joka kertaa uhoan muuttavani juuri sinne saarelle. Asun kuitenkin edelleen taalla vuorten juurella.

- maalla lapsena. Kengat narikkaan kesaksi. Villia ja vapaata.

- Islannissa autolla. Norjassa ajettiin laivaan. Islantiin saapuessa kolmen paivan merimatkan jalkeen kuristi kurkkua: ei puun puuta nakyvissa. Siita sitten tunnelmat paranivat hetkessa. Reissun jalkeen vietiin valokuvat kehitettavaksi: ei kuvan kuvaa, kamera oli mennyt lakkoon ilmoittamatta. Mokoma rikkuri.

- Niilinristeily. Lahtisin uudestaan huomenna. Mielestani kuuluttava jokaisen itseaan kunnioittavan turistin kalenteriin. Vatsalaakkeitten kanssa.

3. Nelja telkkariohjelmaa, joita tykkaan katsella.

- viimeksi koukussa x-Factoriin, taitaa tulla Suomessa nimella Idols tai jotain sinne pain. Vaikka tiedan, etta ohjelma on kaupallinen ja paras ja voittaja eivat ole valttamatta synonyymeja, suhtauduin taman vuotiseen kilpailuun paatoksella.

- rajatieto-ohjelmia katselen aina siihen asti, kunnes alkaa pelottamaan ja joudun laittaan toosan kiinni.

- Doctor House, kyyninen hulluutta (=neroutta) hipova sairaalasarja on joskus pitanyt kotona kaikki sunnuntai-illat. Nakyyko Suomessa?

- Olympialaiset. Silloin telkkari on auki yotapaivaa ja imeydyn kisatunnelmaan.

4. Nelja nettisivua, joilla kayn melkein joka paiva.

- tyohonliittyvat, postit, blogit ja kahden maan sanomalehdet.

5. Nelja lempiruokaani.

- suklaa.

- rakkaudella tehty kotiruoka. Missapain maailmaa tahansa.

- retkiruoka. Miksi prikuulleen sama juustovoileipa maistuu paremmalle retkella kuin omassa keittiossa?

- melanzane alla parmigiana (munakoiso-tomaattisose-juusto-paistos).

6. Nelja paikkaa, jossa olisin mieluummin nyt.

- siskontyton kanssa leikkimassa alkuasukasta Galapagossaarilla.

- maailmassa, jossa ei olisi kelloa eika harnaavia aikatauluja. Istuisin jossain meren rannalla puun alla ja paneutuisin vaikka vanukirjontaan.

- ihailemassa tahtitaivasta korkean vuoren huipulla.

- jossain tajuntaarajayttavassa konsertissa.

Jos jaksoit lukea tanne asti olet haasteen ansainnut!

TRALLALLAA

2009-05-30T18:59:00.007+02:00

***

Oi onnea, se onnistui!

Pikkusisko leikki blogissaan Arja-tatia. Menestyksellisesti. Oppi meni perille.

Mihinkahan tama viela johtaa?

Luovaa viikonloppua kaikille!

VIHJE

2009-05-29T15:50:00.005+02:00

Caracasissa, Venezuelassa kannattaa kayda intiaanitorilla. Tunnelma on tiivista ja tavaraa aivan kasittamattoman paljon. Eika mitaan made-in-cina kraasaa, vaan ihan aitoa. Panamalaisia kasintehtyja tekstiileja selailin hetken ja toisen. Pinosta nappasin lopulta nama kaksi. Hinta oli aivan mitaton tyomaaraan ja tekijan taitavuuteen nahden.

Kiitos Lennu, kun jaksoit olla oppaana.

RIGA, LETTONIA 11.5.2009

2009-05-28T10:11:00.011+02:00

Riikassa iltapaiva. Olo oli vahan kuin niilla japanilaisilla turisteilla, jotka tulevat Euroopan kiertueelle: 15 maata kolmessa paivassa. No meilla oli tavoitteena VAIN 9 maata seitsemassa paivassa.

Siis Riikassa jo toista kertaa. Keskusta on naminami. Tarpeeksi pieni, ettei kenganpohjat puhkea, mutta riittavan iso ja monipuolinen, ettei tarvitse kulkea koko ajan ympyraa samoja katuja pitkin. Tuomiokirkon aukiolla tapahtui kaikennakoista: olutfestivaalit (niin viileaa, etta asiakkaita hemmoteltiin villahuovilla, minen olis tarennut edes untuvapeitolla), valokuvanayttely: kuvia Latviasta vuonna 1987 ja kaksikymmenta vuotta sen jalkeen eli 2007. Kuvaajia oli ollut mukana tuhansia ja esilla vain murto-osa otoksista. Jotkut jarkyttavia, varsinkin sielta viime vuosisadalta. Orpokodeista esimerkiksi. Uudemmat olivatkin sitten jo vahan iloisempia. Toivoa taynna.

Meripihkakaupassa menossa ikkunan somistus. Mallinuken torso oli paassyt hellaan kasittelyyn.

Me ostettiin pihkamme torikauppiaalta uhmaten kaikkia aitousvaroituksia.

Ihmeitten ihme. Tuomiokirkon tornia ymparoi pyorea sateenkaari!

Riikasta mukavia tunnelmia voi kayda katselemassa myos Satu.peen blogista.

PARNU, ESTONIA 11.5.2009

2009-05-27T12:04:00.007+02:00

Parnussa piti kayda, kun mummo kehui sen pitkaa valkoista hiekkarantaa. Aikaa oli sen verran niukasti, etta matkakaveri tutustui mieluummin kaupungin (?) keskustaan, mutta minua ranta veti puoleensa vastustomattomasti. Kaveri kylla suojeluspuuskassaan ensin meinasi ettei jattaisi minua yksin autiolle rannalle -EI MISSAAN TAPAUKSESSA-.

Mummolle kiitoksia vihjeesta, kannatti. Ja kaikista vaaroista (???) huolimatta olen taalla viela kertomassa asiasta.

Rantaa tosiaan riittaa. Sen pohjoispaassa on kaksi parin kilometrin mittaista aallonmurtajaa.

Rantaviivaa pitkin kulki myos joutsenten muuttolentoreitti. Ensimmaiset kaksi lensivat aivan paani paalta. Olin niihin ensin selin ja kummastelen erikoista aanta. Vasta kaantyessani tajusin sen olevan vahvojen siipien havinaa. Upea kokemus.

Olisikohan nama nyt sitten sen Erittain Vaarallisen Otuksen jattamia jalkia?

COTONE

2009-05-26T12:46:00.005+02:00

Viime kesana virkkailin naita... sailytysjotain. Puuvillat tuotu Egyptista, niita samoja joista tein myos aikaisemmin esitellyn verhon. Naihin ne loput sitten menivatkin. Olleet kaytossa koko ajan. Lahinna korujen kotina.

VIIKONLOPPUNA

2009-05-25T14:09:00.005+02:00

Kesaviikonloput ovat yleensa aika kiireisia. Tekemista/nakemista olisi tarjolla monella taholla. Saa valita mihin mielenkiinto eniten vetaa.

Lauantaiaamuna kirsikoiden hakureissulla niista kuuluisalla seudulla. Oltiin liikenteessa viikkoa liian aikaisin ja ainoana viikonpaivana, jolloin kirsikoita ei poimita. En tiennytkaan, etta hedelmanpoimijoilla on vapaapaiva satokauden aikana. Olin kuvitellut, etta hedelmat kerataan silloin kun niita on. Nytpahan tiedan. Ei se mitaan, kierreltiin ja valokuvattiin Lissun kanssa kylan keskiaikaisessa keskustassa.

Ilta (ja pitkalle yota) meni sitten ystavien jarjestamissa juhlissa tahtitaivaan alla. Syotavan (sita ei koskaan puutu italialaisten juhlista) lisaksi tarjolla oli hanurin ja harmonikan soittoa, tanssiesityksia, teatteria, runoja, laulua kitaran saestamana, afrikkalaisia rytmeja ja osallistuttiin mekin ohjelmaan kuoron kanssa. Kun valot illan paatteeksi sammutettiin, paaosia jaivat juhlapaikalle nayttelemaan tahtitaivas, satakieli ja kiiltomadot.

Sunnuntaina kylajuhlat entisessa kotikylassani. Ohjelmaa oli taas yllinkyllin: musiikkia jazzista kuorolauluun, katutaitelijoita jongloorista tulennielijaan, tanssiesityksia, kavelykierros oppaan kanssa, taidenayttelyita, artisaanien aikaansaannoksia monesta maanosasta ja ruokaa ja juomaa joka makuun.

Erityisesti ihastutti tama sirkuskuningatar, joka tanssi jatkojaloillaan mukulakivitorilla niin kuin meikalainen kavelee tennareilla asfaltilla.

Arkiaamuun heraaminen ei tanaan ollutkaan sitten mikaan yksinkertainen juttu. Pitaa yrittaa levata nyt viikolla, etta on taas juhlakunnossa ensi viikonloppuna. Tiedossa on ainakin yhdet jazz-festivaalit, yhdet ulkoilmasynttarit, yksi picnic...

HELSINKI 10.5.2009

2009-05-24T09:30:00.008+02:00

Ennen Tallinnan lauttaan ajamista jai Helsingissa aikaa parin tunnin kavelykierrokseen. Uspenskin katedraalissa tuli kaytya ihan ensimmaista kertaa. Yllattavaa hohtoa ja kimallusta. Wikipedian mukaan lansimaiden suurin ortodoksinen kirkko.

Aikaa ei jaanyt toivottuun Kiasmassa kayntiin, mutta vieras sai espresso-kupillisensa ja Repubblica-sanomalehtensa. Istuskeltiin Esplanadin puistossa penkilla auringossa. Vieras uppoutui uutisiin ja mina tuijottelin ihmisvirtaa. Merimiehia (tai ihan poikasia vasta), perheita, venalaisia turisteja. Sunnuntaitunnelmaa.

SECONDA SETTIMANA

2009-05-22T09:46:00.006+02:00

Mihin voi vieda italialaisen vieraan Keski-Suomessa?

Alvar Aalto-museon ja Jyvaskylan Yliopiston alueen vierailun jalkeen ihailemaan maisemaa Laajavuoren hyppytornista. Vahinko, etta sinne isompaan ei viela paassyt. Kiivettiin pienemman, puisen huipulle (vieraan ensin kieltaytyessa, naytti kuulemma huteralta, mutta tuli sitten kuitenkin perassa). Vieras oli mieltanyt Suomen niin tasaiseksi, etta paatteli huipulta nakyvan koko maan. Jannitysta elamaan toivat mustanpuhuvat ukkospilvet. Ne saivat meidat juoksemaan melkoista vauhtia alastulomakea pitkin monttuun asti. Eiolisipystynytpysahtymaanvaikkakuinkaolisihalunnut...

Nuuhkimaan tuoreen tervan tuoksua Petajaveden puukirkon pihalle.

Nauttimaan Oivan ja Leenan kotileipomon tuotoksia aitoon Lontoonbussiin Keuruun torilla. Samalla tuli tutuksi koko bussin historia ja riihirukiin tekotapa.

Tutustumaan eraretkella ihan oikeaan majavaan Multialla. Ruskea moykky kuvan oikeassa ylalaidassa on herra/rouva Lattahanta itse. Herra/rouva oli hyvin vieraanvarainen ja antoi ihailla itseaan pesupuuhissa hairiintymatta neljasta katsojasta. Majavaperheella oli ollut tyokiireita ja puita oli kaadettu sikin sokin ei vain vesiston lahettyvilla, vaan myos pitkin makia. Jaatiin ihmettelemaan, etta miksikohan?

Kokeilemaan Peurungan kylpylan saunoja ja altaita ja kuuntelemaan Laukaan koskien pauhuntaa.

Lammin kiitos teille kaikille, jotka osallistuitte onnistuneen viikon ohjelmaan ja runsaaseen kestitykseen.

TULIAISIA

2009-05-21T13:50:00.004+02:00

Sain Suomesta kaikenlaisia tuomisia ja nama kuvassa poseeraavat kuuluvat toptenin ehdottomaan karkeen. Soilen ihan itse kehraamia villoja. Variyhdistelmat ovat ihastuttavia ja langat uskomattoman pehmeita. Henkimaailman asioita on esimerkiksi se, etta miten sadassa grammassa voi olla 646 metria lankaa?

Olen naista erittain kiitollinen.

PRIMA SETTIMANA

2009-05-20T12:15:00.011+02:00

Suomeen saapuessa, noin kolme viikkoa sitten, jarvet olivat viela jaassa. Naytti aika eksoottiselta ja erikoiselta nain etelassa elavan silmissa.

Kuvassa nuoruuden nostalgiaa. Nakyma jarvelle kesatanssipaikan esiintyjalavalta. Me kylla enimmakseen heiluttiin viereisessa salissa rokin ja punkin tahdissa, taalla pyorahtelivat toiset taitajat. Kavelin paikkaan sisalle avoimesta ovesta, en siis murtautunut mihinkaan, ettei tarvitse soitella poliiseja peraan. Nyt paikka on kuulemma hylatty. Millahan lailla nykynuoriso viettaa lauantai-iltojaan?

Seuraava kuva mokkirannasta. Siella grillattiin tietenkin herkkuja hyvassa seurassa.

Kaytiin myos edelleen toimivassa pikkukylan sahkomyllyssa. Tunnelma hieno ja tuoksu kotoinen. Sinne vietiin jyvasakki yhtena paivana ja haettiin toisena valmiiksi jauhetut jauhot. Ja niista tehdyn leivan maku!

Ilmat suosivat ja kavelylenkin varrelta loytyi nain komea talo. Kuovit, rusakot ja kurjet kuuluivat myos maisemaan runsain maarin.

Tanaan:

- paivalampotila yli kolmekymmenta astetta

- vesikatkos eilisesta (piti alkaa vasta tanaan, en ehtinyt tayttaa varavesiastioita) henkilokohtainen hygieniatila alkaa olla jo heikko

- matkatavarat osaksi vielakin purkamatta

- tyot painaa paalle, kolmen viikon kiinni kiriminen ajatuksena hengastyttaa

Kuitenkin:

- mieliala matkan ansiosta korkea

- varmuus siita, etta kaikki jarjestyy pikkuhiljaa. Jos ei heti, niin joskus ainakin.

Hyvaa paivanjatkoa!

ECCOMI

2009-05-19T15:51:00.004+02:00

Taalla ollaan taas kolmen viikon paussin jalkeen. Monta uutta kokemusta rikkaampana. Kamerassa 760 kuvaa.

Kolme taysin erilaista viikkoa, jokainen mielenkiintoinen ja antoisa omalla tavallaan. Ensimmainen rakkaitten ihmisten luona rentoutumassa pohjanmaalla, toinen turistina keski-Suomessa ja kolmas autolla Euroopan halki yhdeksan maan kautta ilman minkaanlaista ennakkosuunnitelmaa. 3850 km auton mittarissa kotipihalla sunnuntai-iltana.

Kiitos kaikille ihanille ihmisille, jotka tekivat matkasta elamyksen.

HO VINTO!

2009-04-24T09:00:00.003+02:00

Voitin joku aikaa sitten Lissun arpajaisissa. Paketti oli seilaillut matkalla Suomi-Italia noin kolme viikkoa (tavallisten parin paivan sijasta) ja kotitutui siis vihdoinkin eilen. Varsinaisen arpajaisvoiton, eli pulloessun (ja niitakin kaksin kappalein), lisaksi siella oli kaikkea muutakin kivaa.

Hoyhenia, kaksi kiinnitysta vailla olevaa neulegraffitia, Helen Schjerfbeckin kaunis kortti, ohje Soilenkin blogissa vilahtaneisiin pikkuleipiin, kranssinsiemenia, juttu graffiti-Elinasta, lakua ja salmiakkia ja aina niin mielenkiintoinen Luontaisterveys-lehti. Kiitos, grazie.

Postimerkkeja oli joku havitellut, muttei ollut aikomuksissaan onnistunut. Joskus on tullut perille kirjeita, joista merkit on sumeilematta saksittu parempiin kokoelmiin.

Huomenna nokka kohti kotomaata. Seuraavat kolme viikkoa saan nauttia Suomen kauniista kevaasta (toivottavasti) ja hyvasta seurasta (taatusti).

Kuulumisiin
Baci

ANGOLI

2009-04-23T13:58:00.007+02:00

Voiko penkilla istuskelemisen laskea harrastuksiin? Joku kummallinen vietti saa istumaan alas tuommoisille paikoille. Silloin aika pysahtyy, lihakset lepaavat, sydan kiittaa ja ajatukset ovat pilvenhattaran kevyita. Ja kun kiintio on taysi ja paluu rutiineihin on edessa, hitunen rauhaa tarttuu eleisiin ja olemiseen. Penkkiterapiaa?

Taman aukon syvemmasta olemuksesta (lue: kayttotarkoituksesta, penkilla istuskelemisen jalkeen ilmaisu on hieman omaperaista) en ole viela paassyt selville. Liian korkealla oveksi, ikkuna-aukoksi liian iso. Pitaako sita kaikkea tietaakaan?

VIISAITA KYLA TAYNNA

2009-04-22T12:21:00.001+02:00

Olishan se hienoa, kun vois sanoa olevansa kotoisin Nerolasta.

MATKAMUISTOJA

2009-04-21T10:51:00.010+02:00

Viimekesana virkkasin paaasiassa edellistalven egyptilaisista matkamuistopuuvilloista verhon vessan ikkunaan. Kerien metsastaminen luonnonkuiduista kuuluisassa maassa oli sinallaan elamys. Ensin piti selittaa egyptilaiselle oppaalle (puhui erittain hyvaa italiaa) mita me ryhman kolme kasityohullua haluttiin. Sitten illan hilppeessa lahdettiin holkkaamaan Luxorin torin sivukujille, jonne en ehka olisi yksin lahtenyt edes paivalla. Opas kyseli joka kulmassa ohjeita paikallisilta ja vihdoin paastiin luukulle, jossa isosilmainen poikanen naytteli elavaa kysymysmerkkia. Jotenkin he saivat sovittua, etta myohemmin illalla risteilyaluksellemme joku olisi tuonut jotakin. Odotusta. Sovittuna aikana joku toinen miespuolinen tuli paikalle kainalossaan kaksi kymmenen keran puuvillapakettia. Kerat, kaikki eri varisia, kuten oli sovittu, erilaatuisia (ei sovittu) ja useat ei niin kauhean puhtaita. Otin kaikki.

Alakuvassa verhon raosta nakyy tuossa joella silloin talloin liikennoiva aurinkoenergialla kulkeva turistilaiva.

SENZA TITOLO, SENZA AUTORE

2009-04-20T10:11:00.006+02:00

Naihin "kansanmaalauksiin" tormaa vahan valia. Aiheet ovat yleensa uskonnollisia, tarkeaa niissa on viesti ei taiteilijan henkilollisyys.

PRONTO

2009-04-18T09:22:00.005+02:00

Hexagoneista valmistui tyyny, toinen aluillaan. Jos olisin malttanut hoyryttaa olisi tulos ollut tasaisempi. Hatahousu.

Nadian koruja kuvattiin taas. Teknisia ongelmia lahikuvien ottamisessa.

Tiivisteiden ja muttereiden uusia olomuotoja:

Ja sitten kun me paastiin vauhtiin...

VILLA ADRIANA

2009-04-17T09:03:00.006+02:00

Toisena paasiaispaivana kaytiin retkella Hadrianuksen kotona Tivolissa. Myos eilisen kuvat ovat sielta.

Keisari Hadrianus rakennutti itselleen Roomaa rauhallisemman asuinpaikan vuosina 118-138. Alue rakennuksineen ja puistoineen on valtava ja ehdottomasti vierailun arvoinen. Paakaupungista sinne on vain noin 20km. Itse tykkaan menna paikalle ajan ja evaitten kanssa.

Villa Adriana on julistettu vuonna 1999 Unescon suojelukohteeksi.

Wikipediasta loytyy lisaa tietoa.

RIFLESSI

2009-04-16T10:52:00.005+02:00

Kameran kanssa liikkeella ollessa tulee kiinnitettya huomiota ihan uudenlaisiin asioihin. Heijastukset vedessa on yksi niista.

SANATON

2009-04-15T09:43:00.001+02:00

HARAMAKI

2009-04-14T09:36:00.002+02:00

Kylmanarkana kaikki lampimat jutut ovat erittain tervetulleita. Villasukat taalla kivilattioiden luvatussa maassa ovat talvella valttamattomat. Kuumia juomia kuluu litrakaupalla. En muista missa ensimmaisen vihjeen nain tahan "napalammittimeen", mutta haikailematta omin sen itselleni. Kolme poolopuseroa, yksi mekko ja yksi narupaita muuttivat olomuotoaan. Eli nama omani ovat viela vahan vaisuja, kun materiaalirajoitteisuus iski tekohetkella. Ensi talveksi haluan naita kaikissa sateenkaaren vareissa ja mita koristeellisempia sen parempi! Haramakia voi pitaa kokonaan vaatteiden alla, mutta se voi myos piristaa huomattavasti pukeutumista, jos osan siita jattaa nakyviin. Tai vaikka ujuttaa muiden vaatteiden paalle.

Lupausten mukaan Haramaki virkistaa verenkiertoa, helpottaa vilustumisoireita, auttaa ruuansulatuksessa ja kuukautiskivuissa. Se tukee sisaelimia, erityisesti munuaisia ja maksaa. Ainakin.

Haramaki kuului alunperin samurain asuun. Aiheesta voi lukea enemman:
taalta
taalta
ja
taalta

ENNEN JA JALKEEN

2009-04-12T09:37:00.007+02:00

Tuijalta Helsingista tuli viesti, etta han oli osallistunut johonkin ihmetapahtumaan, aiheena "Savi ja kollektiivinen keho". Kurkkasin sivuille ja jain sinne ihailemaan moneksi toviksi.

Mita 1300 ihmista saa aikaan 100.000 kilon painoisesta savikuutiosta kymmenen paivan aikana? No vaikka mita. Jotkut teoksista hymyilyttavat, jotkut ihmetyttavat, jotkut inhottavat, jotkut herattavat voimakkaitakin tunnetiloja. Joitakin vain ihailee. Jotkut teokset muuttuvat uusien tekijoiden ansiosta. Savikuutio saa uusia muotoja. Tila tayttyy.

Kannattaa kayda taalla: Ihme. Kuvapaivakirjasta loytyy satoja mielenkiintoisia kuvia.

PARKKIPAIKAN PIRISTYKSIA

2009-04-11T09:16:00.010+02:00

Naita paikalliset kutsuvat nimikkeella murales. Jotkut todella taidokkaasti tehtyja.

KUVATON

2009-04-10T16:18:00.003+02:00

Tanaan 275:n Abruzzon maanjaristyksessa kuolleen yhteiset hautajaiset ja maansuru.

Voimakkaita jalkijaristyksia edelleen.

Nyt etsitaan syyllisia. Miten myos uudet, kaikkien normien mukaan muka rakennetut rakennukset luhistuivat kuin korttitalot? Kuka on spekuloinut ihmishenkien kustannuksella?

Erilainen paasiainen.

KAUPUNGISSA

2009-04-09T10:42:00.005+02:00

Eilen oli taas Tarkeiden Paperien Paiva eli kavin pyorahtamassa tuolla Isossa Kylassa. Kuvat Piazza Barberinilta. Sen keskella Berninin vuonna 1643 taiteilema "Fontana del Tritone", jota ainakin Wikipediassa kehutaan kovasti. Minusta se vahan hukkuu tuonne ei aina niin kauniiden rakennusten keskelle.

Tama on sita vuodenaikaa, kun alkuasukkaat viela kulkevat toppatakeissa ja talvisaappaissa ja turistit shortseissa ja hihattomissa paidoissa. Siita syntyy aika hilpea sekamelska. Oma pukeutumiseni on jotain silta valilta. Tukehtuisin palttoossa, mutten tarkenisi topissa.

Piazzan laidalla, siina kulmassa mista alkaa kuuluisa Via Veneto on "Fontana delle api" eli mehilaisten suihkulahde, Barberini-suvun kunniaksi.

PRIMAVERA

2009-04-08T13:10:00.003+02:00

Varma kevaan merkki: Juudaksen puut kukassa. Kukat ensin, sydamen muotoiset lehdet vasta myohemmin.

Katoava ammatti: kellonkorjaaja.

Kuvat seudun mielestani kauneimmasta keskiaikisesta kylasta.

KEVENNYSTA

2009-04-07T13:33:00.004+02:00

Kiitos teille kaikille ihanille ihmisille, jotka olette soitelleet ja lahettaneet viesteja kysellen kuulumisia.

Maanjaristyksesta eniten karsineelle alueelle on paasy kielletty asiattomilta, vaikka kuinka haluaisi olla hyodyksi. Sen sijaan ystavat, jotka kuuluvat asianmukaisiin vapaaehtoisjarjestoihin ja jotka ovat saaneet koulutuksen katastrofitilanteita varten, ovat jo paikan paalla.

Sitten muihin kuulumisiin. Viikonloppu meni mielenkiintoisilla Tai-Chi-kursseilla Roomassa. Opittiin uusia taitoja ja tutustuttiin uusiin ihmisiin. Miten virkistavaa!

Seuraavat kuvat on otettu pari vuotaa sitten kevaalla. Saan salliessa harjoitellaan tuolla puistossa ja sen parempaa harjoittelupaikkaa ei olekaan.

Kuvissa opettaja Claudio Bergamo nayttaa miten Tai-Chi sujuu myos kahden miekan kanssa.