martedì 17 marzo 2009

A tavola



Eilen illallisella paikallisittain "paremmissa piireissa". Ihania ihmisia, ei ole niiden vika etta ovat syntyneet vaikutusvaltaiseen, rikkaaseen perheeseen. Ovat ottaneet minutkin, demokratian kasvatin, ystavakseen. Aiheena heidan viimeisin matkansa: Pariisiin. Olin seuran ainoa, joka ei ole kyseisessa kaupungissa viela kaynyt. Kuuntelin silla korvalla, etta jos tassa joskus, vaikken mikaan kaupunkihai olekaan.
Vein tuliaisiksi neulottuja sydamia.

4 commenti:

  1. En voi vastustaa tuota vanhan puun värimaailmaa: siellä kanttiinien ovet, täällä latojen seinät - molemmat katoavaa kansan perinnettä. Lissu

    RispondiElimina
  2. Taalla on italialaisia avustusjarjestoja muutama. Yhdessa niista oli pariskunta, jotka kuuluivat myos ns. hyvaosaisiin, rikkaaseen perheeseen. Mutta olivat myos uskomattoman ihana pariskunta.Ystavallisia, sydamellisia ja mistaan ei nakynyt heidan taustansa. Kaikkiin suhtautuivat tasavertaisesti. Harmi,kun palasivat takaisin Roomaan.

    RispondiElimina
  3. Lissu: eivat onneksi katoa ihan heti, niin paljon niita on ja jotkut jopa kunnostavatkin. Pitais itsekin...

    Pikkujutut: taitavat olla poikkeuksia. Useimmat piireihin kuuluvat kuljeskelevat niin nokka pystyssa kohti taivasta, etteivat meita muita huomaakaan. Ei haittaa, valilla vaan naurattaa.

    RispondiElimina
  4. Ai niin, Se Kanttiini! Jep, sen ovea ei toivottavasti KOSKAAN vaihdeta mihinkään peltiseen.

    Muistanpa erään Ylhäisen Naisen lähes kävelleen lävitseni. Ei se mitään, kun sen tietää. Lissu

    RispondiElimina