LA VITA DA GATTA

Mika?Mika?Mika?


Onko se vaarallinen? Huitaisempa sita varmuuden vuoksi!

Ei hataa! Ollaanko kavereita?

°°°

Pitsikivi numero kaksi. Talla kertaa kotikayttoon.

ANCORA CORSICA

Viela kuvia Korsikasta. Nonzan kylasta jatkettiin lansirannan kapeita, mutkaisia ja usein kaiteettomia vuoristoteita kohti etelaa. Varovainen saa olla ajaessa, kun tielta saattaa loytaa yllattaen vaikka lehmia, hevosia, lampaita, vuohia, sikoja, aaseja, huolettomasti autonsa parkkeeranneita turisteja valokuvauspuuhissa, hurjastelevia korsikalaisia, koko tien tayttavia asuntoautoja, kaiken kokoisia monttuja, kivia...

COMPLEANNO

Annan syntymapaivaa en voi unohtaa koskaan.

Silloin kun New Yorkissa tapahtui kamalia oltiin meilla juhlimassa Annaa. Annan miehelle soitettiin silloin iltapaivalla ja komennettiin laittamaan televisio paalle. Siina sitten ihmetellen katseltiin, kun suorassa lahetyksessa toinen kone upposi pilvenpiirtajaan.

Annalla on jo kaikkea, ehka ei kuitenkaan viela pitsikivea.

NONZA, CORSICA

Kun olin noin kymmenen pelkasin sokeutuvani. Nako huononi kovaa vauhtia. Yhtena iltana katselin telkkarista Joutsenlampea ja muistan sen tarkasti, kun mietin, etta naenkohan enaa yhtaan balettia. No onneksi paasin pikapikaa isallisen silmalaakarin luo, joka kertoi, ettei likinakoisyys johda normaalisti sokeuteen. Nyt ei enaa tarvitse onnistuneen silmaleikkauksen jalkeen edes kayttaa laseja tai piilolinsseja. Ne pullonpohjaviritykset makaavat muuten tuolla Tiber-joen pohjassa. Hetkellisessa hurmassa heitin ne sillalta veteen, nyt en enaa moista jatetta sinne turhaan nakkelisi.

Kuvissa yksityiskohtia Nonzan pienesta kylasta, Korsikan "sormesta".

CORSICA

Samalla kun pesen pois lomapolyja varvastossuista, mietin viela loma-ajatuksia ja jatan arkiajatuksille vain vahan elintilaa.

°°°

Miten teltassa saa hyvat unet. Miten suolaista merivesi onkaan. Miten en tormannyt muihin suomalaisiin yli kahden viikon lomalla. Miten paljon nakemista mahtuu saarelle. Miten voi henki salpaantua upeita maisemia katsellessa. Milta tuntuu sukeltaa varikkaan kalaparven keskella.

Miten on hyva olla valilla muualla kuin siella mihin luulee kuuluvansa.

°°°

Myos miten voi tuntua pahalta joutua ryostetyksi.

BAGNAIA - VILLA LANTE

Samaan lauantaikierrokseen kuului myos puutarha Viterbon lahella Bagnaia-nimisessa kylassa. Tama puutarha - samoin kuin edellisen postauksen palazzo Farnese - on 1500-luvulta. Kaunista, nain syystalvella vahan surumielisen haikeaa.

CAPRAROLA - PALAZZO FARNESE

Olen taalla Saapasmaassa asunut jo ihan kunnioitettavan maaran vuosia, mutta aina loytyy uutta ja ihmeellista. Lauantairetki taalta vahan lanteen. Kylla teki taas hyvaa nahda jotain uutta ja ihmeellista. Ihmeellista oli jo sekin, etta tuo palatsi on oikeasti viisikulmainen, vaikkei sita kuvasta mitenkaan huomaa.

UNA BUONA GIORNATA

Onneksi on olemassa Hyvia Paivia. Niiden avulla paasee voitoille pahoista paivista ja niista saa myos voimaa tuleviin koitoksiin. Eilen oli hyva paiva ja tanaankin viela hymy on herkassa.

***

Lisaa paivasta voi lukea Lissun blogista.

PUROA

Sain Lissulta Suomen tuliaisina (muun muassa) paljon keskustelua herattanytta Puroa. Mina kylla tykkasin. Huoletonta virkkausta kerrassaan. Huivi ja lanka on saanut taalla paljon positiivista huomiota osakseen.

Tarvitsin kuvausmallia ja paremman puutteessa kavin taas kerran kissaherran kimppuun. Luulin haviavani 1-0. Mita viela: muuten arhakka karvajalka otti huivin kieputtelut vastaan kauniisti kehraten. Arvaamaton tyyppi.

Kaunista syksya pitaa. Epamaaraiset muodostelmat kuvan ylaosassa eivat ole tietenkaan pilvia, vaan vuodenaikaan kuuluvaa aamu-usvaa.

L'OMBELICO

Italiassa ei tarvitse menna valttamatta Roomaan, Firenzeen tai Venetsiaan ihailemaan taidetta ja arkkitehtuuria. Pienemmista kaupungeista ja ihan pikkuruisista kylista voi loytaa vaikka minkalaisia elamyksia.

***

Perjantaina kavin marssimassa vapaaehtoistyonteikijoiden kanssa Rietissa, jota myos Italian navaksi kutsutaan. Marssin loputtua istuttiin piazzalla odottelemassa illan konsertin alkamista. Pikkuisen aikaa meni, ennekuin huomasin paalta pain aika vaatimattoman kirkon, joka oli sattumalta auki. Miten hienoja freskoja 1300- ja 1400-luvuilta sielta loytyikaan!

SI SUONA

Kiiretta pittaa, ei meinaa pysya mukana.

Ja jotta olisi viela kiireempaa, niin aloittelen uutta harrastusta. Pitkaan olen kaivannut laulamisen ohelle soittamista. Pienena olen soitellut monenlaista vempeletta, nyt kokeilen tata.

IL TEMPORALE

Viimeoinen vieras: myohaiskesan myrsky.
Maisema salamista valaistu, vetta joka suunnasta.
Tanaan ei sitten lahdeta kylille hameessa ja sandaaleissa.
Miltahan tuntuu pukeutua housuihin monen kuukauden tauon jalkeen?

OGGI

No niin.

Vapautan teidat valiaikaisesti lomakuvista. Ilmoitan kuitenkin kaikille pahaa pelkaaville, etta niita riittaa viela jatkossakin, mutta nyt tuli semmoinen tunne, etta voisi jo palata nykyhetkeen. Ja taallahan paatan mina :)

Eilinen lopetti unelmoimiskauden tehokkaasti kahdesta syysta:

1. vein aamulla auton pikanaytille, kun pohjasta kuuluva klonksutus vahitellen kavi hairitsevaksi. Kolmen tunnin etsinnan jalkeen vika loytyi: iskunvaimentaja rikki. Uudessa autossa ei sellaista pitaisi tapahtua, eika kai koskaan muulloinkaan. Siis riskipeli on ollut alla jo jonkun kuukauden, myos siella lomalla. Veti pikkuisen hiljaiseksi seka korjaajan etta minut.

2. eilinen paivamaara kertoo varmaan kaikille mista toisesta syysta on kysymys. Paivaunien sijaan katsoin tapahtumasta kertovan dokumentin, jossa terroristi-iskuista pelastuneet kertoivat kokemastaan. Onko olemassa ketaan, joka EI muista mita oli tekemassa, missa ja kenen kanssa silla hetkella, kun kuuli uutisen?

OTRANTO 2 JA KIERTAVA SYDAN

Otranton linnassa sattui sopivasti olemaan Mirò:n nayttely. Grafiikkaa ja runoja. Huoneet sopivat nayttelypaikaksi erittain hyvin ja valojen asettelu osui nappiin.

Puglialainen keramiikka on kaunista, kaytannollista ja arvostettua. Viela sita myos tehdaan seudulla paikallisin katosin. Koristekuvioista tyypillisimpia nuo taplakukat, kukot ja oliivinoksat.

Nama kangaspuut olivat vain naytilla keskella katua, mutta majapaikan ruokasalissa oli sellaiset ihan oikeat. Istumakorkeus naytti olevan melkein maan tasalla. Kutojan selkaparkaa ajattelin...

***

Sain Lissulta tallaisen tunnustuksen. Kiitos lampimasta ajatuksesta. Laitan sen saman tein kiertoon omaa tietaan omaperaisesti kulkevalle Maahiskalle.