Caracasissa, Venezuelassa kannattaa kayda intiaanitorilla. Tunnelma on tiivista ja tavaraa aivan kasittamattoman paljon. Eika mitaan made-in-cina kraasaa, vaan ihan aitoa. Panamalaisia kasintehtyja tekstiileja selailin hetken ja toisen. Pinosta nappasin lopulta nama kaksi. Hinta oli aivan mitaton tyomaaraan ja tekijan taitavuuteen nahden. Kiitos Lennu, kun jaksoit olla oppaana.
Noitten kerrassaan ihanien kasitoitten lisaksi intiaanitorilta paasi matkalaukkuun monenlaisia soittimia. Tulleissa eniten hypisteltiin sadekeppia (siis onttoa keppia, jonka sisalla on jotain , joka muistuttaa sadetta keppia kaannellessa). Huumeitakos rouva kuskaa? Nyt keppi on tuossa vuoristomajan nurkassa kaariytyneena kukkaiseen valosarjaan. Voihan ihanuutta. Kavin intiaanitorilla monta, monta kertaa.
RispondiEliminaMua näissä tämmöisissä käsitöissä jaksaa aina riemastuttaa värien käyttö. Mistä ihmeestä se mahtaa johtua että mitä alkeellisemmat/köyhemmät olot niin sitä värikkäämpää ja iloisemman näköistä?
RispondiEliminaMinullakin on yksi tuommoinen pala !
RispondiEliminaMitä siitä tekisin ? Vai annanko olla "valtoimenaan" ?
Ainakaan ei raaski leikata sitä.
-seija-
No voi hyvänen aika, kuinka kauniita ne ovat!
RispondiEliminaLissu: olispa taallakin jotain vastaavaa!
RispondiEliminaSoile: oikeassa olet. Ja mita koyhemman nakoista seutua, sen leveampi hymy, ainakin lapsilla.
Seija: kayttotarkoitusta olen miettinyt itsekin monta kertaa. Lissulla on yhdesta palasta tehty laukunkoriste. Pitkaan omani lojuivat jossain kaapin peralla, mutta laitoin ne sitten teipilla seinalle. Piristavia. En henno minakaan leikella.
Pikkusisko: toiset tekee tallaisia ja toiset loihtii farkuista taidetta. Monenlaisia osaajia maailmassa.