Samalla kun pesen pois lomapolyja varvastossuista, mietin viela loma-ajatuksia ja jatan arkiajatuksille vain vahan elintilaa.
°°°
Miten teltassa saa hyvat unet. Miten suolaista merivesi onkaan. Miten en tormannyt muihin suomalaisiin yli kahden viikon lomalla. Miten paljon nakemista mahtuu saarelle. Miten voi henki salpaantua upeita maisemia katsellessa. Milta tuntuu sukeltaa varikkaan kalaparven keskella.
Miten on hyva olla valilla muualla kuin siella mihin luulee kuuluvansa.
°°°
Myos miten voi tuntua pahalta joutua ryostetyksi.
Kivaa kun ole tullut takaksin linjoille! Aika puikeat maisemat.
RispondiEliminaryöstetyksi tuleminen ei varmastikaan ole elämän kohokohtia, eihän käynyt kovin pahasti?
Bentornata! Baci!!! Onneksi vain tavaraa vietiin.
RispondiEliminaMukavissa maisemissa olet lomaillut. Mutta ryöstely ei tosiaan kuulosta kivalta.
RispondiEliminaFyysisesti kunnossa, psyyke kovasti lommoilla. Silti hieno lomapaikka, suosittelen, vaikken nyt sinne itse ihan heti olekaan hinkumassa takaisin.
RispondiEliminaHei! Sattumalta huomasin, että olet palannut tänne! Kiva!
RispondiEliminaRyöstö - jo sanakin on kamala.
Onpas mukavaa että tässä blogissa on taas elämää !
RispondiEliminaKomeita maisemia. Mutta typerää, että on olemassa ryöväriporukkaa.
-seija-
Muistan miten minut ekan kerran ryöstettiin Turussa nuorena pojuna, ei tiestysti paljoo fyffeliä ollut taskussa, mutta silloin sinisilmäisneä vielä ihmettelin, miten voi olla olemassa niin pelottavia ja kieroontuneita ukkoja päiväsaikaan liikkeellä.. nyt ihmettelen vähemmän, mutta aivan yhtä pelkurimaisena pidän sitä (ryöstöä), koska aina kyseessä on ylivoima (mittelisivät kuin mies miehelle, mutta mennä kiusaamaan pienempiä ja heikompia!)
RispondiElimina-Matti